Asikkalan mahdollisuudet ja epäkohdat

21.05.2021

Moni asia on Asikkalassa hyvin suhteessa samankokoisiin kuntiin vastaavalla maantieteellä. Siksi onkin harmillista, että muutama iso perustavanlaatuinen nykyisen valtuuston enemmistön ja virkajohdon ajatusvirhe estää Asikkalaa olemasta vielä parempi. Käyn lyhyesti läpi Asikkalan mahdollisuudet ja epäkohdat. Sivuutan kokonaan mittakaavassa pienet asiat, jotta kirjoituksesta ei tule liian pitkä.

3 tärkeintä mahdollisuutta (maantiede, liikunta, yrittäjyys)

Maantiede on Asikkalan ilmeinen vahvuus. Toki Kauniaisilla on vielä parempi sijainti, mutta vastaavan kuntakokoluokan kunnista harvalla on yhtä hyvä pelipaikka. Asikkala sijaitsee Järvi-Suomen eteläkärjessä, mistä Päijänne alkaa. Pääkaupunkiseudulta ja Suomen ainoalta iso lentoasemalta Helsinki-Vantaalta nähtynä vesistöt alkavat Etelä-Päijänteeltä. Olemassa olevan runsaan vapaa-ajan asutuksen lisäksi vesistö- ja luontoturismin kasvussa on iso potentiaali, myös kansainvälisesti koronan hellitettyä. Vääksyn kaupalliset palvelut eivät olisi näin kattavat ilman vapaa-ajan asutuksen ostovoimaa. Liikkumisen hinnan noustessa sijainnin merkitys kasvaa entisestään ja Etelä-Päijänne on parhaalla sijainnilla Suomen muihin laajoihin vesistöihin nähden. Myös lentokenttä ja siihen liittyvä lukion ilmailulinja lasketaan mukaan maantieteeseen, koska sijainti mahdollistaa lentokentän kaupallisen kehittämisen ja lukion oppilashankinnan. Asikkalan tulee lisätä vapaa-ajan asutusta ja vesistöihin/ilmailuun liittyvää matkailua markkinaehtoisesti, työpaikkojen ja kunnan verotulojen lisäämisen näkökulmasta. Tämä on helpoin yksittäinen tapa lisätä työpaikkojen määrää, koska maantiede on valmiiksi apuna.

Liikunta on Asikkalan vahvuus pitkäjänteisen kehittämisen tuloksena. Asikkala palkittiin Suomen liikkuvimpana kuntana ja se on saanut myös monia muita palkintoja. Lukiossa on aloittanut liikuntalinja ja Asikkalan liikuntatoimi tunnetaan laajasti. Liikunta on kunnan kokonaisbudjetissa pieni osuus. Siksi siinä on mahdollista olla paras ilman, että se aiheuttaa kohtuutonta painetta kunnan taloudelle. Hyvät kohderyhmittäiset liikuntapalvelut voivat olla vetovoimatekijä, jolla vaikutetaan paikkakunnalle muuttoon enemmän kuin tavanomaisilla peruspalveluilla, joita kaikki kunnat tarjoavat lakisääteisenä pakkona. Esimerkkinä Lahdessa on pulaa jalkapallon harrastuspaikoista talvisin. Asikkalassa sijaitseva yksityinen monitoimihalli toisi harrastajia ja muuttajia kuntaan. Asikkalaan tulee toteuttaa niin uimahalli, monitoimihalli kuin muitakin uusia liikuntapaikkoja ja mahdollisuuksia. Toteutustapojen tulee olla kustannustehokkaita ja markkinat sekä Lahden kysyntä huomioivia. Liikuntapalvelut voi olla Asikkalan kruununjalokivi, jos sitä kehitetään eri liikuntamuodot tasapuolisesti huomioiden ja markkinointi kohdennetaan liikunnallisiin väestöryhmiin.

Yrittäjyys ei ole yhtä ilmeinen vahvuus kuin maantiede ja liikunta. Asikkala valittiin jo vuonna 2014 Päijät-Hämeen yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi. Vuosina 2016 ja 2018 sijoitus oli kärkipäässä ja 2020 taas ykköstila. Päijät-Häme ei kokonaisuutena sijoitu hyvin koko Suomen vertailussa, joten maakunnan ykköspaikka ei riitä tavoitteenasetteluksi, tähtäimessä pitää olla koko Suomen kärkipään sijat. Valtion keskittämispolitiikan seurauksena muita julkisen sektorin työpaikkoja, paitsi kunnan, on Asikkalaan turha haihatella, vaikka etätyömahdollisuudet lisääntyvätkin. Asikkalan kaltaiselle kunnalle yksityisen sektorin työpaikat ovat kriittisiä koko väestökehitykselle. Yrittäjyys ja yritykset pitävät kunnan elinvoimaisena. Elinkeinoyhtiö on hyvä työkalu, kunhan riskienhallinnasta huolehditaan, ettei yksittäiseen yritykseen kohdistu liikaa riskejä. Asikkalan tulee entisestään panostaa lisää yrittäjyyden toimintaedellytyksiin ja yrityshankintaan. Lukioon voisi perustaa kolmannes erikoislinjan, yrittäjyyden, ilmailun ja liikunnan oheen.

Epäkohdat (tulopohja/peruspalvelut, ikääntyneiden palvelut)

Oli tarkoitus kirjoittaa kolmesta suurimmasta epäkohdasta, mutta löysin ainoastaan kaksi. Asikkalassa on siis vain kaksi suurta epäkohtaa. Eivätkö asiat ole silloin hyvin? Valitettavasti ei täysin, sillä nämä kaksi epäkohtaa ovat aivan kriittisiä kunnalle ja juuri niissä on tehty virheitä, joiden korjaamisessa on iso työ, siltä osin kuin kaikkea enää voi edes korjata.

Tulopohja Asikkalassa on verotulojen tasausjärjestelmä huomioiden n. 92 % koko maan keskiarvosta keskimääräisellä veroasteella. Jos palvelut tuottaa koko maan keskimääräisellä kustannustasolla ja 92 % tulotasolla, on pakko verottaa merkittävästi koko maan keskiarvon ylittävällä kunnallisveron tasolla. Ainoa este, miksi Asikkalan kuntalaisille ei edelleenkään voitaisi tarjota esimerkiksi uimahallia ja monitoimihallia on se, että peruspalvelujen kulut päästetään karkaamaan. Peruspalvelut eivät ole olennainen vetovoimatekijä, koska kaikki kunnat tuottavat lakisääteisiä peruspalveluita. Siksi niihin resursointi enemmän kuin on riittävän hyvän palvelun kannalta välttämätöntä, on aina tuhlausta ja verovarojen väärinkäyttöä. Yliresursointi on pois kuntalaisten muista palveluista ja aiheuttaa korkeamman veroasteen. Peruspalveluissa on toteutettava tuottavuusohjelma, jolla suhteelliset kustannukset pidetään/palautetaan vastaamaan vuosien 2016/2017 tasoa. Kokonaisuutena Asikkalan palvelut on tuotettava 92 %:lla koko maan keskiarvosta, mikä tarkoittaa 8 % koko maan keskiarvoa korkeampaa tuottavuutta. Tämä on täysin kohtuullinen tavoite, koska se oli totta vuoteen 2017 asti. Peruspalveluista vapautuva taloudellinen liikkumavara käytetään kuntalaisten uusiin palveluihin ja/tai verojen alentamiseen, kuntalaisten omien tarpeiden mukaan.

On noloa, että Asikkalan ikääntyneiden palvelut ovat nykyään heikkous, koska ne olivat aiemmin, vuoteen 2016 asti, vahvuus ja ylpeydenaihe. Virheellinen päätös liittyä Hyvinvointiyhtymään maksaa nyt kalliisti Asikkalan lisääntyvälle ikääntyneelle väestölle. Sen lisäksi, että yhtymä on ollut kokonaisuutena taloudellinen epäonnistuminen (Asikkalan SOTE-menot ovat nousseet vähemmän kuin Hyvinvointiyhtymän kaikkien jäsenkuntien menot keskimäärin), vielä suurempi haitta on ollut ikääntyneiden palvelujen saatavuuden heikkeneminen, niin maantieteellisesti kuin määrällisesti. Asikkalan vuodeosasto päätettiin sulkea heti Hyvinvointiyhtymän aloitusvuonna. Myös muita palveluja on lopetettu tai keskitetty Lahteen. Nämä leikkaukset eivät näy missään kustannussäästönä, mikä tekee tehdyistä päätöksistä vielä haitallisempia. Vuonna 2016 Asikkalassa oli 37 147 tehostetun palveluasumisen hoitopäivää. Vuonna 2018 Hyvinvointiyhtymän toisena toimintavuonna jäljellä oli 30 770. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli vuonna 2016 174 ikääntynyttä. Vuonna 2018 jäljellä oli 115. Hyvinvointiyhtymän palvelujen alasajo Asikkalassa on ollut häpeällistä. Asikkalan tulee pyrkiä kaikin keinoin kaatamaan maan hallituksen SOTE-uudistus muiden samanmielisten kuntien kanssa ja palauttaa kuntien itsemääräämisoikeutta SOTE-palvelujen järjestämiseen. Hyvinvointiyhtymän toimintaa on järkeistettävä ja sellaisia lähipalveluita palauttaa/parantaa, joiden leikkauksesta ei ole syntynyt olennaista taloushyötyä tai jotka ovat tärkeitä Asikkalan ikäihmisten hyvinvoinnille.